Tarinani

Silloin

Elokuu 2020. Olin muutamaa vuotta aikaisemmin innostunut kunnolla liikunnasta ja treenaamisesta. Olin aloittamassa Tampereen ammattiopistossa Tredussa toista vuotta vaatetuslinjalla. Olin ilmoittautunut brasilialisen jujitsun alkeiskurssille ja nuorten metsästysleirille. Äitini suunnitteli ottavansa ajo-opetusluvan. Elettiin korona-aikaa. Olin täyttänyt juuri 17 vuotta.

Syyskuussa todettiin, että olin sairastunut vaikeamuotoiseen leukemiaan ja ainoa mahdollisuus selättää sairaus oli kantasolusiirto. Minut laitettiin siirtojonoon. Sytostaattihoidot aloitettiin. Jäin sairaslomalle koulusta. Peruin kurssin ja leirin. Ajeltiin äidin kanssa autoa aina kun jaksoin.

Maaliskuu 2021. Kantasolurekisteristä löytyi sopiva luovuttaja ja sain uudet kantasolut. Sairauden kovin kohta oli olla koronarajoitusten vuoksi yksin ja eristyksissä Meilahden kolmiosairaalassa kantasolusiirrossa 4,5 viikon ajan. 

Loppuvuosi meni toipuessa ja voimien palauttamisessa. Aloin treenata heti kun pystyin, takapakkia välilllä toivat hyljintäreaktiot ja erilaiset infektiot. Lopetin opiskeluni Tredussa. Aloitin lukkopainin.

Nyt

Minulla on ajokortti ja ammattitutkinto. Vaihdoin opiskelupaikkaa ja opiskelin luonto-ohjaajaksi Ruukin riistalinjlla. Käyn säännöllisesti töissä. Treenaan 11 kertaa viikossa. Käyn salilla, kiipeilemässä, juoksen, uin, pyöräilen, välillä käyn lukkopainitreeneissä, kesäisin käyn vaeltamassa Lapissa.

Haaveilen triathlonpyörästä, kunnon varusteista ja kisamatkasta Dresdeniin.